Usein kysytyt kysymykset

Kenelle paasto ei sovi?

Paastoaminen ei sovi raskauden tai imetyksen aikana, lapsille eikä aliravitsemuksesta kärsiville.

Voiko paastoaminen olla vaarallista?

Kyllä, jos sinulla on säännöllinen lääkitys käytössä ja ryhdyt paastoamaan ilman valvontaa. Lääkitys on aina otettava huomioon paastoa suunniteltaessa. Todellisia vaaratilanteita voi aiheutua vain muutaman lääkkeen ja paaston yhdistelmästä, mutta lievempiä haittavaikutuksia jo useammin, jos paastoa ja lääkitystä ei osata yhdistää oikein. Haittavaikutuksia voivat olla esimerkiksi pahoinvointi, päänsärky ja heikko olo.

Emme koskaan suosittele paaston aloittamista ominpäin, jos käytössä on lääkkeitä. Asiakkaamme käyvät verikokeissa ennen valmennusta ja seuraamme veriarvoja tarvittaessa myös valmennuksen aikana. Ruokavalio ja paastoaika suunnitellaaan veriarvot huomioon ottaen. Lisäksi asiakkaat mittaavat valmennuksen aikana seuraavia arvoja: Veren glukoosipitoisuus, ketoaineet, verenpaine, paino ja vyötärönympärys. Tarkalla seurannalla saavutamme tehokkaan ja turvallisen valmennuksen. Valmentajan työparina toimii farmaseutti Maiju Javanainen, joka vastaa lääkkeiden käytön ja paaston turvallisesta yhdistämisestä.

Sopiiko paastovalmennus tyypin 2 diabeetikolle, jolla on käytössä insuliini?

Paastovalmennus voidaan aloittaa tyypin 2 diabeetikolla, jolla on käytössään pistettävä insuliini. Valmennus suunnitellaan huolellisesti ja seuranta on hyvin intensiivistä. Ennen paaston aloittamista lähdemme aluksi muuttamaan ruokavaliota vähemmän hiilihydraatteja sisältäväksi, jonka seurauksena pistettävän insuliinin määrää pystytään vähentämään veren glukoosipitoisuuden alentuessa. Paasto aloitetaan vasta siinä vaiheessa, kun pistettävän insuliinin käyttö on kokonaan lopetettu. Diabeetikon ei koskaan tule aloittaa uudenlaista ruokavaliota tai paastoa ilman jatkuvaa seurantaa. Insuliinivähennykset ja muut lääkitysmuutokset tehdään aina yhdessä hoitavan lääkärin kanssa.

Miksi valmennus maksaa niin paljon?

Olemme tavoitettavissa aamusta iltaan joka päivä, jolloin me pystymme reagoimaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin ja suorittamaan tarvittavat muutokset valmennuksessa. Esimerkiksi tyypin 2 diabeetikon aloittaessa valmennuksen olemme hänen kanssaan yhteydessä monta kertaa päivässä. Valmennuksen alussa verensokeriarvot lähtevät yleensä nopeasti laskemaan, joten meidän on reagoitava muuttuviin arvoihin välittömästi. Näin voimme toteuttaa valmennuksen tehokkaasti ja saavuttaa erinomaisia tuloksia terveydentilassa hyvinkin lyhyessä ajassa. Tavoitteena on myös se, että valmennuksen jälkeen asiakas ei enää tarvitse meitä, vaan osaa ylläpitää terveyttään itse.

Olemme pilotointijakson aikana huomanneet sen, miten tärkeää jatkuva ja intensiivinen seuranta on. Asiakas laittaa päivän aikana kuvat ruoka-annoksistaan ja tarvittaessa muitakin raportteja (verensokeri, ketoaineet, verenpaine). Valmentaja tarkistaa ne viimeistään illalla ja antaa niistä palautteen. Asiakkaalle herää myös paljon kysymyksiä valmennuksen aikana. Hän laittaa kysymykset samantien valmentajalle ja saa niihin vastaukset saman päivän aikana. Päivittäisellä raportoinnilla ja palautteen saamisella on suuri merkitys onnistumisen kannalta. Se, että asiakas tietää valmentajan olevan puhelimen päässä, auttaa asiakasta pysymään annetuissa ohjeissa.

Polttaako paasto lihaksia?

Evoluutio

Voimme mennä ajassa taaksepäin ja miettiä miten esi-isämme selviytyivät pitkistä kylmistä talvijaksoista, jolloin ei ollut paljon ruokaa saatavilla. Paastotilat olivat siis hyvinkin yleisiä. Jos paasto olisi polttanut lihaksia, ihmiset olisivat alkaneet tuntea itsensä niin heikoiksi, etteivät he olisi kyenneet energiaa ja lihaksistoa vaativaan ravinnon hankintaan. Kysymys kuuluu miksi ihmiselimistö varastoi rasvaa energiaksi, jos elimistö olisi suunniteltu polttamaan proteiinia energiaksi? Vastaus on, että elimistö ei ole tarkoitettu polttamaan proteiinia energiaksi vaan energiana käytetään varastorasvaa.

Tutkimukset

Paastotutkimuksissa on mitattu typen määrää (typpi on tärkeä aminohapon toiminnallinen ryhmä) ureasta, joka korreloi proteiinin oksidaatioon (”lihasten palamiseen”) paaston aikana ja se on erittäin alhaisella tasolla. Tämä on järkevää, sillä proteiini on toiminnallinen kudos, eikä olisi mitään järkeä polttaa toiminnallista kudosta energiaksi, kun varastorasvaa on reilusti saatavilla1.

2010 Obesity (research journalin) julkaisemassa tutkimuksessa seurattiin koehenkilöitä 70 päivän vuoropäivä paaston aikana. Mitä tapahtui heidän lihasmassalle? lähtötilanteessa koehenkilöiden lihasmassa oli keskimäärin 52kg (”fat free mass”) 70 päivän paaston (ADF) jälkeen heidän lihasmassa oli 51,9 kg eli 100 grammaa pienempi, joka ei ole tuloksellisesti merkittävä2. Eli jälleen, miksi polttaisit proteiineja, kun rasvaa on varastoitu käytettäväksi elimistöön?

Yhteenveto

Varastorasvamme on tarkoitettu meille käytettäväksi energiaksi, kun muuta ravintoa ei ole saatavilla. Näin meidät on suunniteltu. Eikä pelkästään meitä, vaan myös esimerkiksi villieläimet.

Paaston aikana hormonitoimintamme toimii niin, että saamme energiaa noradrenaliinista, käytämme tehokkaasti energiaksi rasvahappoja ja ketoaineita, sekä pidämme lihaksistomme ja luustomme kunnossa kasvuhormonin avulla.

lähdeviitteet:

1.George Cahill 1983, Starvation Transaction of the American Clinical and Climatological association 02/1983;94;1-21.

2.Varady K A. et al. Improvements in Coronary Heart Disease Risk Indicators By Alternate-Day Fasting Involve Adipose Tissue Modulations.Obesity (Silver Spring) 2010 Nov;18(11):2152-9.