Punainen liha ja (heikko) tieteellinen näyttö

Epidemiologinen tutkimus = olettamus/hypoteesi, ei -> syy – seuraus.

Punaisesta lihasta on tehty viime aikoina todellinen ”syypää” erilaisten sairauksien aiheuttajana, pohjautuen heikkoon tieteelliseen näyttöön eli epidemiologiseen tutkimukseen.

Teoria siitä, että punainen liha olisi pahaksi ihmisen terveydelle ja aiheuttaisi mm. lihavuutta, diabetesta, sydänsairauksia ja syöpää ei pidä tieteellisesti paikkaansa. Epidemiologinen tutkimus on useasti epäonnistunut ja saattanut ihmisiä jopa vaaraan. Esimerkkinä mainittakoon naisten hormonikorvaushoidot (Salagame ja muut 2014).

Ravitsemustutkimus

Ravitsemustieteellisessä (epidemiologisessa) tutkimuksessa koehenkilöt täyttävät usean kysymyksen kaavakkeita (ruokapäiväkirjat), joissa heidän tulisi tarkasti muistaa, jopa kuukausien takaisia ruoka-aineita ja ruokia, joita he ovat syöneet.

Kun näitä tuloksia/arvauksia on tarkasteltu kliinisissä kokeissa, on havaittu, että koehenkilöt ovat 80 % väärässä (Young ja Karr 2011). Tämä johtuu siitä, että ihmiset eivät voi muistaa tarpeeksi tarkkaan mitä he ovat syöneet viimeisen puolen vuoden aikana ja ihmisillä on tapana liioitella tai vähätellä vastauksissaan (ihmisluonto). Näistä päätelmistä tehdään linjauksia/ohjeistuksia, kuinka tulisi syödä oikein? Tutkimukset kertovat, että suuri osa punaista lihaa syövistä ihmisistä omaavat todennäköisesti muitakin epäterveellisiä tapoja, jotka sekoittavat tuloksia. (polttavat tupakkaa, juovat alkoholia, ovat ylipainoisia, vähemmän koulutettuja) (Fogelholm ja muut 2015). Nämä seikat vaikuttavat tutkimustuloksiin epidemiologisissa tutkimuksissa. Tämänkaltaista näyttöä ei voida pitää hyvänä (Davy 2015).

Esimerkkinä epidemiologisesta tutkimuksen vaikutuksesta, on WHO:n vuonna 2015 julkaisema lauselma, joka perustuu pelkästään heikkoon epidemiologiseen (olettamus, EI syy!) tutkimukseen lihan karsinogeenisuudesta ja syövän yhteydestä. Tutkimuksen data osoitti suhteellisen riskin olevan 1.17 RR kertainen riski (1.0 RR on ei riskiä). Suhteellisen riskin ollessa alle 2 (RR), tulosta ei edes huomioida, eikä tutkita lisää (Shapiro 2004 Epidemiology Center, Boston University).

Heikon tutkimusnäytön perusteella ei saisi tehdä mitään suosituksia/ohjeistuksia, vaan aina tarvitaan vahva tieteellinen näyttö. Pitää olla erittäin tarkkana mitä lehdet kirjoittavat ja miten meitä ohjeistetaan. Tavallisen ihmisen on hyvin vaikea erottaa, mikä on hyvää tutkimusta ja mikä huonoa. Se johtaa vääriin tulkintoihin ja hämmentää kansalaisia.

Paras tieteellinen näyttö punaisen lihan vaikutuksesta terveyteen

1.Lihan sisältämä tyydyttynyt rasva

Kaksi kaikkien aikojen suurinta NIH:n (National Institutes of Health) rahoittamaa kliinistä tutkimusta Women´s Health Initiative (Howard ja muut 2006) ja Minnesota Coronary Survey (Franz ja muut 1989), jossa tyydyttynyt rasva korvattiin tyydyttymättömällä rasvalla, tultiin siihen tulokseen, että sillä ei ollut mitään vaikutusta sydän- ja verisuonitauti kuolleisuuteen tai kokonaiskuolleisuuteen. Otanta yhteensä 54 000 miestä ja naista. Myös suuri meta-analyysi kaikista kliinisistä (RCT) tutkimuksista tuli samaan lopputulokseen (Hooper ja muut 2015).

2.Punainen liha ja syöpä

Kaksi suurta NIH:n (National Institutes of Health) rahoittamaa kliinistä (RCT) tutkimusta, joissa molemmissa tutkimuksissa oli yhteensä yli 50 000 miestä ja naista (8 vuoden seuranta). He vähensivät punaisen lihan kulutusta dramaattisesti ja samaan aikaan lisäsivät hedelmien, viljojen ja vihanneksien kulutusta. ”Kultastandardin” tutkimuksissa ei havaittu mitään yhteyttä punaisen lihan ja paksusuolensyövän tai minkään syövän riskin vähenemisessä (Schatzkin ja muut 2000; Prentice 2007).

3.Punainen liha ja sydänsairaudet

Kaksi suurta meta-analyysia RCT-tutkimuksista (paras tieteellinen näyttö) julkaisijat Journal of Clinical Lipidology (Maki ja muut 2012) ja American Journal of Clinical Nutrition (O´Connor ja muut 2017) näyttivät, että punaisella lihalla on joko positiivisia tai neutraali vaikutus suurimpaan osaan sydän -ja verisuonisairauksien markkereista (verenpaine, kolesteroli, sekä muut veren rasva-arvot).

4.Punainen liha ja tyypin 2 diabetes

Punainen liha ei voi aiheuttaa tyypin 2 diabetesta, koska diabeteksessa tautia ajaa eteenpäin liiallinen verensokeri ja insuliini, sekä siihen liittyvät häiriöt sokeriaineenvaihdunnan säätelyssä ja liha (prosessoimaton) ei sisällä glukoosia (tyypin 2 diabetes patofysiologia, sairauden syntymekanismi).

Lähteet:

Davy BM, Estabrooks PA. (2015) The Validity of Self-reported Dietary Intake Data: Focus on the “What We Eat in America” Component of the National Health and Nutrition Examination Survey Research Initiative. Mayo Clinic Proceedings Jul, Volume 90, Issue 7, Pages 845-847.

Fogelholm M, Kanerva M, Männistö S.(2015) Association between red and processed meat consumption and chronic diseases: The confounding role of other dietary factors. Eur J Clin Nutr. Sep;69(9):1060-5.

Franz ID Jr. et al. (1989) Test of effect of lipid lowering by diet on cardiovascular risk. The Minnesota Coronary Survey. Arteriosclerosis. Jan-Feb;9(1):129-35.

Hooper L. et al. (2015) Reduction in saturated fat intake for cardiovascular disease. Cochrane Database Syst Rev. Jun 10;(6):CD011737.

Howard BV, et al. (2006) Low-fat dietary pattern and risk oc cardiovascular disease: The Women´s Health Initiative Randomized Controlled Dietary Modification Trial. JAMA Feb 8;295(6):655-66.

Maki KC. et al. (2012) A meta-analysis of randomized controlled trials that compare the lipid effects of beef versus poultry and/or fish consumption. J Clin Lipidol. Jul-Aug;6(4): 352-61.

O´Connor LE. et al. (2017). Total red meat intake of ≥0.5 servings/d does not negatively influence cardiovascular disease risk factors: a systematic searched meta-analysis of randomized controlled trials. Am J Clin Nutr Jan;105(1):57-69.

Prentice RL. et al (2007) Low-Fat Dietary Pattern and Cancer Incidence in the Women´s Health Iniative Dietary Modification Randomized Controlled Trial. J Natl Cancer Inst. Oct 17;99(20): 1534-1543.

Schazkin A. et al. (2000) Lack of effect of a low-fat, high fiber diet on the recurrence of colorectal adenomas. Polyp Prevention Trial Study Group. N Engl J Med. Apr 20;342(16):1149-55.

Salagme U, Canfell K, Banks E. (2014) An epidemiological overview of the relationship between hormone replacement therapy and breast cancer. Expert Review of Endocrinology & Metabolism, 6:3, 397-409.

Saphiro S. (2004) Looking to the 21st century: Have we learned from our mistakes, or are we doomed to compound them? Pharmacoepidemiology and drug safety 13:257-265.

Young SS, Karr A. (2011) Deming, data and observational studies: A process out of control and needing fixing. Significance. 8;116-120.

linkedin facebook pinterest youtube rss twitter instagram facebook-blank rss-blank linkedin-blank pinterest youtube twitter instagram