Professorin väärät käsitykset rasvamaksan (NAFLD) syntymekanismeista ja hoitamisesta

Ilta-Sanomat 20.7.2019 ”Lähes kaikkien suomalaisten ruokavaliossa on virhe, joka voi rasvoittaa maksaa”

professorin väittämiin:

20.7.2019 saimme Ilta-Sanomista lukea, kuinka Itä-Suomen yliopiston ravitsemustieteen professori kertoo, että suomalaisten ruokavaliossa on virhe, joka SAATTAA rasvoittaa maksaa. Hän on myös mukana laatimassa ei-alkoholiperäisen rasvamaksan käypähoitosuosituksia.

Lehtijutussa esitetään kovia väitteitä rasvamaksasta ja sen hoitamisesta ilman mitään tieteellisiä viitteitä tutkimuksista.

Niin kuin olemme aiemmin todenneet, meidän on ymmärrettävä mekanismi, miten sairaus syntyy, jotta me voimme hoitaa sitä. Jos emme ymmärrä, kuinka sairaus kehittyy solutasolla, emme voi hoitaa sitä onnistuneesti. Kyse on erittäin vakavasta tilanteesta ja jos sitä ei hoideta oikein tilanne tulee huonontumaan entisestään.

 

Väite 1. Tyydyttynyt rasva ruokavaliossa (syöty) rasvoittaa maksaa – TARUA

Professori saattaa viitata tutkimuksiin, kuten (Rosqvist ja muut 2014), jossa koehenkilöille syötettiin muffinsseja (vehnäjauhoa, sokeria ja kovaa rasvaa). Jokainen meistä ymmärtää, että muffinsit saattavat rasvoittaa maksaa, koska sisältävät sokeria,rasvaa, maissia ja vehnäjauhoa. Tämä ei ole hyvää tiedettä. Edelleen muffinssista menee hiilihydraatit ja sokerit maksaan ja rasva kylomikroneiden kautta rasvakudokseen. Maksassa käynistyy DNL ja rasvan muodostus alkaa ylimääräisestä glukoosista ja fruktoosista.

Kuvassa on esitetty miten ravinnosta saatu rasva liikkuu ihmiselimistössä.

Sappisuolat (detergentti) emulgoivat ravinnosta saadun rasvan ohutsuolistossa muodostaen misellirakenteita. Haiman lipaasientsyymit hajottavat tämän jälkeen triglyserideja vapaiksi rasvahapoiksi ja glyseroleiksi, josta ne siirtyvät helposti ohutsuolen limakalvoille ja konvertoituvat uudestaan triglyserideiksi. Triglyseridit pakkautuvat kylomikroni lipoproteiineihin. Kylomikronit kuljettavat triglyseridit lymfaattiseen verenkiertoon ja sieltä rasvakudokseen varastoksi tai lihaksiin energiaksi lipoproteiini lipaasi entsyymin avustuksella. Kun kylomikroni (kylomikronijäänne) on tyhjentänyt itsensä rasvasta (ravinnosta hankittu) se liikkuu maksaan kantaen ravinnosta saatua kolesterolia mukanaan, joka siirtyy maksan valmistamaan VLDL lipoproteiiniin, jonka maksa lähettää eteenpäin. Syöty rasva ei rasvoita maksaa.

 

Väite 2. Uuteen suositukseen tulee lista mikä on maksan terveyden ja rasvamaksan kannalta mahdollisimman hyvä. -TARUA

Kuva Ilta-Sanomien artikkelista 20.7.2019

 

Lista johon professori viittaa on rasvamaksaa sairastavalle erittäin heikko vaihtoehto ja pahentaa jopa sairaustilaa. Se ei myöskään tue fysiologiaa, eikä tiedettä rasvamaksan hoidon osalta. Listalla professori suosittelee rasvamaksaa sairastavan syömään vähärasvaisesti (joka tarkoittaa automaattisesti korkeahiilihydraattista ruokavaliota). Listalta löytyy useita verensokeria reilusti nostavaa ruoka-ainetta: juurekset, marjat, hedelmät (fruktoosi), viljavalmisteet (naiset 6 annosta ja miehet 9 annosta päivässä). Tarkasteltaessa sairauden syntymekanismia, nämä verensokeria nostavat ruoka-aineet pahentavat tilannetta.

Väite 3: Professorin mukaan herkuttelu on täysin sallittua,” saa käydä kaljalla” – VÄÄRIN

Jos henkilöllä on todettu rasvamaksa, hän ei missään nimessä saisi juoda kaljaa, herkutella prosessoiduilla hiilihydraateilla tai sokereilla. Jos rasvamaksaa sairastava henkilö haluaa parantua sairaudestaan, on maksaa suojeltava kaikin keinoin siltä, mikä sairautta pahentaa. Sen eteen on alettava heti tekemään töitä, jotta tilanne vielä korjaantuisi.

 

-Tässä vaiheessa meidän on käytävä lyhyesti läpi, mikä on ei-alkoholiperäinen rasvamaksa, mikä on sen syntymekanismi ja miten se peruutetaan, jotta voitte ymmärtää, miksi tuo listan ohjeistus on pahasti pielessä?

Rasvamaksa

Rasvamaksassa (NAFLD) on kyse siitä, että rasvaa alkaa kertymään maksaan liikaa. Kun rasvan määrä nousee yli 5 %:n puhutaan rasvamaksasta. Väärin hoidettuna tai hoitamattomana rasvamaksa saattaa edetä rasvamaksatulehdukseen (NASH) ja lopulta maksakirroosiin. Rasvamaksatulehdus (NASH) on tila, jossa maksa tulehtuu ja maksaan alkaa muodostumaan arpikudosta, jolloin maksasolut alkavat kuolemaan. Tämä patogeneesi saattaa johtaa edelleen kirroosiin ja maksasyöpään (Chalasani ja muut 2012). Suomessa epäillään miljoonalla ihmisellä olevan rasvamaksa (munuais- ja maksaliitto). 85 % tyypin 2 diabeetikoista on rasvamaksa (Leite ja muut 2009). Rasvamaksa ja insuliiniresistenssi kulkevat käsi kädessä. Tämän takia on selvää, että rasvamaksan synty liittyy nimenomaan glukoosin ja fruktoosin liikakulutukseen, ei rasvan, koska rasva ei nosta insuliinia. S-ALAT (alaniiniaminotransferaasi) on tärkein veriarvo tutkittaessa rasvamaksaa ja maksavauriota (Sattar ja muut 2014).

 

Ruokavalio ja Ei-alkoholiperäinen rasvamaksa

Sokeri (glukoosi+fruktoosi) on yksi suurimmista taudin aiheuttajista. Fruktoosi, jota on sakkaroosissa 50%, hedelmissä ja glukoosifruktoosisiirapissa – on erityisen raskasta maksalle ja yksi suurimmista rasvamaksan aiheuttajista (Jensen 2018).

 

Glukoosin ja fruktoosin liikakulutus johtaa rasvamaksaan

Sokeri aiheuttaa veren glukoosi pitoisuuteen piikin, ja elimistö vapauttaa insuliinihormonia siirtääkseen glukoosia glykogeenivarastoon ja soluihin. Glykogeenivarastot täytyvät kuitenkin nopeasti ja kaikki muu ylimäärinen glukoosi varastoidaan rasvaksi De Novo lipogeneesi reaktiolla (rasvanuudismuodostus) (Donnely ja muut 2005). Mitä kauemmin tämä tilanne on ollut päällä, sitä pahempi tilanne on. Jos syöt liikaa sokeria, tärkkelystä, viljoja jne liian kauan (vuosia), insuliinin määrä elimistössä kasvaa ja tulet insuliiniresistenssiksi, joka on metabolisen oireyhtymän patofysiologinen syntymekanismi (Reaven 2001). Huonosta ruokavaliosta (vähä rasvainen, prosessoitu ja korkea hiilihydraattinen) johtuva hyperinsulinemia/ insuliiniresistenssi on yksi tärkeimmistä rasvamaksan aiheuttajista (Basaranoglu 2015).

Kuvassa valmistetaan Foie Gras hanhenmaksaa, rasvoittamalla tehokkaasti hanhen maksa tärkkelys pitoisella maissilla (korkea hiilihydraattipitoisuus). Ei kovalla rasvalla.

Fruktoosi eli hedelmäsokeri (C6H12O6)

Fruktoosia esiintyy kaikissa hedelmissä ja hunajassa. Kun pöytäsokeri pilkkoutuu ruonsulatuselimistössä, syntyy fruktoosia ja glukoosia.

Fruktoosi ei nosta verensokeria, eikä insuliinia mutta ongelmaksi nousee se, miten ja missä fruktoosi metaboloituu. Ihmissolut eivät tunnista fruktoosia (Sun ja Empie 2012), joten sen on aina konvertoiduttava glukoosiksi, jotta se voidaan käyttää energiaksi ja tämä tapahtuu maksassa. Insuliiniresistenssi -tilassa ihmiselimistössä on glukoosia ennestään jo liikaa, joten maksa katsoo, että ei ole mitään järkeä valmistaa glukoosia tilanteessa, jossa sitä on jo tarpeeksi elimistössä, joten se muuntaa sen rasvaksi. Joten voidaan sanoa, että tilanteessa, jossa ihmisellä on jo hyperinsulinemia/insuliiniresistenssi/metabolinen oireyhtymä, fruktoosi aiheuttaa lähes suoraan rasvamaksaa (Basaranoglu 2015).

Kuvassa havainnollistetaan, että fruktoosi on kemialliselta kaavaltaan ja ominaisuuksiltaan samaa tulee se sitten virvoitusjuomista tai hedelmistä.

Hiilihydraattirajoitteinen ruokavalio kiihdyttää rasvan poistoa maksassa

Tieteellinen näyttö:

 

-Mardinoglu A, et al.2018

On jo olemassa hyvää tieteellistä näyttöä siitä, että hiilihydraatteja rajoittamalla rasvamaksa saadaan jopa parannettua. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita arvostetun Cell Metabolism julkaisijan julkaisema tutkimus (Mardinoglu ja muut 2018), jossa on mukana monta suomalaista tunnettua alan tutkijaa Hakkarainen A, Räsänen S, Pietiläinen KH, Söderlund S muutamia mainitakseni.

-Sevastianova K, et al. 2012

Toisen esimerkkinä tutkimus (Sevastianova ja muut 2012), jossa myös on paljon suomalaisia alan tunnettuja tutkijoita (Hakkarainen A, Kotronen A, Makkonen J, Yki-Järvinen jne), nähdään miten 3 viikossa yksinkertaisten hiilihydraattien liika kulutus aiheuttaa 27 prosentin rasvan nousun maksassa. De novo lipogeneesi reaktio nousi 10 kertaiseksi hiilihydraattien liika kulutuksesta. Tutkimuksessa osoitettiin kuinka nopeasti rasvaa alkaa kertymään maksaan kun ylisyödään reilusti hiilihydraatteja. Tämä tukee de novo lipogeneesin (rasvan muodostuminen hiilihydraateista ja fruktoosista) patofysiologista roolia rasvamaksan synnyssä.

 

 

 

(A)Kuvassa näkyy miten rasvan määrä maksassa nousi 27 % hiilihydraattien ylisyömisellä kolmessa viikossa. (B) kuvassa näkyy kuinka maksan S-ALAT arvo nousi 28 % kolmessa viikossa hiilihydraattien ylisyömisellä (Sevastianova, et al.2012).

 

Myös biokemian mekanismit tukevat sitä, jos hiilihydraatteja rajoitetaan reilusti ruokavaliosta, niin rasvaa muodostava mekanismi (DNL) laskee ja rasvahappoja energiaksi käyttävä reaktio (beta-oksidaatio) kiihtyy (Mardinoglu ja muut 2018).

 

 -Tendler D, et al. 2007: Kuusi kuukautta ketogeenista ruokavaliota johti merkittävään painonpudotukseen ja rasvamaksan parantumiseen ylipainoisilla potilailla.

-Hollingsworth KG, et al. 2006:

Potilaat noudattivat vähähiilihydraattista ruokavaliota. Kymmenessä päivässä maksan rasva väheni merkittävästi.

-Kani AH, et al. 2014:

RCT tutkimus 45 koehenkilöllä. Vähähiilihydraattinen ruokavalio paransi merkittävästi maksan entsyymiarvoja ja vähensi fibrinogeenia, jota alkaa muodostua vaarallisimmissa rasvamaksa tapauksissa.

-Perez-Guisado J ja Munoz-Serrano A. 2011:

Tutkimus osoitti, että ketogeenisella ruokavaliolla olevat koehenkilöt paransivat merkittävästi metabolisen oireyhtymän ja rasvamaksan markkereita.

-Browning JD, et al. 2011:

Tutkimuksessa havaittiin, että ketogeenista ruokavaliota noudattavat koehenkilöt tiputtivat rasvaa maksasta kahdessa viikossa 42 %.

-Mardinoglu A, et al. 2018:

Hiilihydraattirajoitteinen ruokavalio (20-30g/päivä) laski dramaattisesti rasvaa maksasta ja muita metobolisen oireyhtymän riski markkereita. De novo lipogeneesi laski ja betahydroksibuturaatin (ketoaineet) määrä nousi. Mitokondrionaalinen beta-oksidaatio (rasvahappojen konvertoituminen adenosiinitrifosfaatiksi) myös nousi.

-Vaste Oy 2018-2019:

Vasteen paastovalmennuksessa asiakkailta on pystytty laskemaan 2-3 kuukaudessa rasvamaksasta kertovan (Insuliiniresistenssi tilassa) alaniiniaminotransferaasi entsyymin pitoisuutta keskimäärin 41%.

 

Lähteet:

Basaranoglu M, et al. (2015) Carbohydrate intake nonalcoholic fatty liver disease: fructose as a weapon of mass destruction. Hepatobiliary Surg Nutr. Apr; 4(2):109-116.

Browning JD, et al. (2011) Short-term weight loss and hepatic triglyceride reduction: evidence of metabolic advantage with dietary carbohydrate restriction. Am J Clin Nutr. May;93(5): 1048-52.

Chalasani N, et al. (2012) The diagnosis and management of non-alcholic fatty liver disease:Practice Guideline by the American Association for the Study of Liver Diseases, American College of Gastroenterology, and the American Gastroenterological Association. Hepatology June Volume 55, Issue 6 pages 2005-2023.

Donnelly KL, et al. (2005) Sources of fatty acids stored in the liver and secreted via lipoproteins in patients with nonalcoholic fatty liver disease. J Clin Invest 115(5):1343-1351.

Hollingsworth KG, et al. (2006) Low-carbohydrate diet induced reduction of hepatic lipid content observed with a rapid non-invsive MRI technique. Br J Radiol Sep;79(945):712-5.

Jensen T, et al. (2018). Fructose and Sugar: A Major Mediator of Nonalcholic Fatty liver Disease. J Hepatol. May; 68(5): 1063-1075.

Kani AH, et al. (2014) Effect of novel therapeutic diet on liver enzymes and coagulating factors in patients with non-alcoholic fatty liver disease: A parallel randomized trial. Nutrition Jul-Aug; 30(7-8):814-21.

Leite NC, et al. Liver Int.2009 Jan;29 (1):113-119.

Mardinoglu A, et al. (2018) An Integrated Understanding of the Rapid Metabolic Benefits of a Carbohydrate-Restricted Diet on Hepatic Steatosis in Humans. Cell Metab Mar 6;27(3):559-571.

Perez-Guisado J and Munoz-Serrano A. (2011). The effect of the Spanish Ketogenic Mediterranean Diet on nonalcoholic fatty liver disease: a pilot study. J Med Food Jul-Aug;14 (7-8):677-80.

Reaven G. (2001) Syndrome X: A Short History. Ochsner J Jul;3(3):124-125.

Rosqvist F, et al. (2014) Overfeeding Polyunsaturated and Saturated Fat Causes Distinct Effects on Liver and Visceral Fat Accumulation in Humans. Diabetes Jul; 63(7):2356-2368.

Sattar N, et al. (2014) Non-alcoholic fatty liver disease. BMJ. 349:g4596.

Sevastionova K, et al. (2012) Effect of short-term carbohydrate overfeeding and long-term weight loss on liver fat in overweight humans. Am J Clin Nutr. Oct;96(4):727-34.

Sun SZ and Empie MW. (2012) Fructose metabolism in humans-what isotopic tracer studies tell us. Nutr Metab. 9: 89.

Tendler D, et al. (2007) The Effect of a Low-Carbohydrate, Ketogenic Diet on Nonalcoholic Fatty Liver disease: A Pilot Study. Dig Dis Sci 52: 589.

linkedin facebook pinterest youtube rss twitter instagram facebook-blank rss-blank linkedin-blank pinterest youtube twitter instagram